Toinen lempipaikkani on alakerran WC. Mamma sanoo, että vajaan neliön kokoiseen vessaan, jossa on myös pönttö, kaappi ja roskis, ei oikein meinaa hovawartti mahtua, mutta minusta siellä on juuri sopiva hoffinpennun mentävä aukko kaiken keskellä. Väittäisin, että minun on oikeastaan välttämätöntä käydä tuolla vessassa, koska jonkun on tarkistettava kaapin tilanne todennäköisen kotitontun varalta. Meillä asuva kotitonttu nimittäin sotkee laittamalla sinne tavaraa, vaikka teen kaikkeni pitääkseni hyllyt tyhjinä ja siisteinä. Sama tonttu luultavasti sotkee lattian säilyttämällä siellä vessaharjaa purkissa. Olen tämänkin pahan tavan yrittänyt tontulta kitkeä, toistaiseksi tuloksetta.
Kerran tuo mamma luuli, ettei minua muka tarvita vessassa. Se yritti käskeä ja siirtää minut pois vessasta noin kahdeksan kertaa. Sitten ovi meni kiinni mun eestä! Minä sanoin sille ovelle, et älä sinä käy mulle ja aloin nakertaa sitä ja sen kaveria karmia. En ehtinyt näyttää sillle kunnolla taivaanmerkkejä, kun mamma tuli pois vessasta ja minun piti siirtyä vahtimaan sen toimia toisaalle. Meillä on kyllä vessan oven kanssa kana kynimättä, sano mun sanoneen.
Huomasin muuten tänään, että tuolla vessassa on jotain, mitä en ole aiemmin huomannut. Sieltä tulee vettä. Sitä kapistusta, josta se vesi tulee, en vielä ole oppinut käyttämään, mutta jos joku toinen lotraa sillä - kastelee vaikka ihmistassujaan - niin siitä voi juoda samalla vettä. Olen jo niin iso, että yletän sinne.
Tässä hiljattain meillä siivottiin. Ensin se imuri, mikä lie, piti meteliä. Sen jälkeen tapahtui jotain mielenkiintoista. Ensinnäkin - ämpärillinen vettä, jossa on kuplia. Pakko oli yrittää maistaa. Monta kertaa, koska mamma ei antanut juoda siitä niin paljon kuin halusin. Sen jälkeen joku pitkävartinen moppiheebo alkoi heilua meillä. Siis heilui ja viuhui mamma varressa pitkin lattiaa. Tällaista ei voi suvaita! Yritin pelotella mokoman mopin pois meiltä, mutta se vain jatkoi viuhumistaan. Sit mamma lähti viemään ihmispentua johonkin ja minä tajusin hetkeni tulleen - pääsin kouluttamaan mokomaa moppia, joka esitti viatonta ja vain rentoutui ämpärissä. Nappasin varresta kiinni ja raahasin mokoman mopin eteiseen oppimaan käytöstapoja. Toivottavasti kertoo kavereilleenkin, ettei meillä voi viuhua ihan miten sattuu. Meillä on talossa suuri tapakouluttaja ja vahti.
